Joulun aika on ihanaa! Vaikka saarnaan säästämisen ja sijoittamisen puolesta, niin nautin suunnattomasti siitä, että saan hankkia lahjoja lapsilleni ja sukulaisilleni. Onneksi ostan lahjoja pitkin vuotta alennusmyynneistä, kun sopiva lahja eteeni sattuu. Kuvittelen, että säästän tässä selviä euroja, mutta aika usein unohdankin mitä on tullut ostettua ja sitten hankin taas jotain lahjaksi. Meillähän on kokonainen kaappi, jota kutsumme sisältönsä mukaisesti lahjakaapiksi. Onneksi saan tyhjennettyä sitä nyt jouluna.
Vaikka joulu on aika moinen kulutusjuhla, niin joulu on myös hetki, kun voimme opettaa lapsillemme antamisen ilosta. Voimme käydä keskustelua kotona kuinka ihana on saada lahjoja ja pohtia miltä tuntuisi, jos ei taloudellisesti perheessä olisikaan mahdollisuus hankkia lahjoja, saati sitten vaatteita tai edes koulukirjoja. Voidaanko me perheenä tehdä jotain asialle?
Lapset ovat meidän viikkorahan kolmen kirjekuoriperiaatteen mukaisesti pitkin vuotta laittaneet sivuun osan lahjoitusta varten. Tämä on se hetki vuodesta, kun viimeistään kannattaa toteuttaa nämä lahjoitukset. Meidän keskimmäinen on tehokkaasti antanut lahjoitusvaransa katutaiteilijoille, pyhäkoulun kolehtiin tai kerjäläisille, mutta muiden lasten lahjoitukset ovat yhä kirjekuorissa kotonamme.
Ystäväni kertoi, että heidän perhe otti blogikirjoitukseni jälkeen käyttöönsä viikkorahan kolme kirjekuorta. He muokkasivat systeemiä heidän perheelle sopivaksi. Lahjoituskirjekuori onkin perheen yhteinen kirjekuori, mukaan lukien vanhempien. Aina kun lapset laittavat osan viikkorahastaan lahjoitukseen, niin tekevät myös vanhemmat. Mielestäni tämä on ihan mahtava tapa opettaa lapsille esimerkin kautta. Lahjoitan toistuvalla pankkisiirrolla, mutta lapseni eivät tätä näe. He eivät tiedä, että myös me vanhemmat lahjoittavat palkastamme. Kasvatuksessa meidän vanhempiemme esimerkki on kaikista tehokkain tapa siirtää hyviä ja valitettavasti myös huonoja tapojamme lapsillemme. Syksyllä kerrottiin uutisissa, miten käteisen käyttö on vähentynyt ja kuinka tämä on vaikuttanut käsitykseen rahaan. Rahan rajallisuuden hahmottaminen on paljon vaikeampaa kortilla kuin käteisellä, etenkin jos käyttää luotto-ominaisuutta. Vaikka käteisen käyttö on hankalampaa kuin kortin, niin joskus voi käyttää käteistä opetusmielessä, erityisesti kun on lapsen kanssa ostoksilla.
Viikonlopuna kävimme netistä lukemassa kertomuksia miten Toisenlainen lahja on auttanut ihmisiä kehitysmaissa. Tyttöjen oli vaikea ymmärtää, että joissain maissa lapset eivät käy koulussa vaan joutuvat työskentelemään. Muutamia kertomusten jälkeen tytöt päättivät hankkia lahjoitusvaroilla vuohen, joka auttaa perheitä köyhyydestä.
Tunnisteet: joulu, lahja, lahjoitus
